Kokeilu 1: Ryhmätyönä toteutttava workshop Mosambikissa. (menetelmäkokeilu)
-------------------------------------------------------------------------------------
Menen viikon opettajavaihtokeikalle Mosambikiin Marraskuun puolivälissä. Reissu tarjoaa minulle mahdollisuuden tutustua uudenlaiseen oppimisympäristöön ja eri kulttuuritaustan omaaviin opiskelijoihin. Opetusvierailuni aihe, sulautetut linuxjärjestelmät ja anturit kehitysmaakontekstissa, on yhteinen mielenkiinnon kohteeni ja minulla on vapaat kädet suunnitella sen perusteella noin kahden päivän opetus.
Aika, paikka, kohderyhmä: 17-20.11.2014, Maputon yliopisto. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijat
Tavoite: Saada aikaan tehokkaampaa oppimista yhdistämällä johdantoluento hands-on työskentelyyn.
Toimintasuunnitelma: Oppimistavoite on tutustuttaa opiskelijat sulautettuun linuxiin käyttäen Raspberry Pi -laitetta ja siihen liitettäviä antureita esimerkkinä. Vien Mosambikiin Raspberry Pi -laitteita ja erilaisia niihin kytkettäviä antureita, ja jätän laitteet reissuni lopuksi laitoksen käyttöön, jotta opiskelijat voisivat jatkaa niiden käytön opettelua ja omien projektien virittelyä. Rahat laitteisiin kerättiin laitoksen henkilökunnan kolehtina.
Käyn läpi teeman luennoimalla ja esittelen käytettävän laitteiston. Esittelene käytettävän laitteiston mahdollisuuden ja rajoitukset ensimmäisenä päivänä ja pidän ensimmäisen hands-on session jossa opiskelijat pääsevät kokeilemaan Raspberry Pi:n käyttöönottoa. Tämä antaa opiskelijoille ensituntuman laitteen käyttöön. Ensimmäisen päivän lopuksi annan opiskelijoille kotitehtäväksi miettiä, miten tätä teknologiaa voisi hyödyntää heidän kotiympäristössään ja Mosambikissa yleisesti. Millainen projekti heistä olisi kiinnostava toteuttaa laitteilla? Pyydän kirjoittamaan aiheesta pienen esseen ja valmistautua jakamaan ajatuksiaan myös seuraavana päivänä työryhmässä
Toisena päivänä jaan joukon pienryhmiin (osanottajia on todnäk paljon) sen mukaan, montako Raspberryä minulla on käytettävissä (noin 5-8). Jokainen ryhmä saa ensin aikaa keskustella kotiläksyjen herättämistä ajatuksista ja joko valita keskuudestaan paras ja kaikkia parhaiten kiinnostava projekti (tässä on vaaransa reiluuden suhteen, pitää selvittää Mosambikin opiskelijahierarkiakäytäntö. Koreassa valittaisiin automaattisesti "ryhmänvanhimman" idea eikä parasta). Keskustelun tulokset puretaan porukassa ja jokainen ryhmä esittää oman projektiaihionsa. Näin saan ison porukan oppimisen tiivistettyä järkevään aikaan ja opiskelijat saavat mahdollisuuden protoilla ajatuksiaan vertaisryhmissä. Seuraavassa vaiheessa ryhmät saavat aikaa pyrkiä suunnittelemaan ja toteuttamaan projektinsa niin pitkälle kuin mahdollista käyttäen saatavilla olevaa laitteistoa ja infrastruktuuria. Opiskelu ja työ on ohjattua eli kierrän ryhmästä toiseen kuunnellen ja neuvoen. Opiskelijat suunnittelevat ensin "paperiprototyypin" järjestelmästään ja katsovat mitkä komponentit voivat saada toiminnalliseksi saatavilla olevan ajan puitteissa. Esimerkkikoodit ja avoimen lähdekoodin projektit ovat käytettävissä nopeuttamaan työtä. Tällainen käsityö on varmasti paljon tehokkaampaa oppimisen kannalta kuin pelkkä luentojen kuuntelu, ja pääsen tarkkailemaan samalla opiskelijoiden valmiuksia tällaiseen työskentelyyn. Kutittelee aika korkeita tasoja Bloomin taksonomiastakin tällainen oppi. Päivän lopuksi käymme läpi ryhmien aikaansaannokset ja analysoimme porukassa mikä onnistui, mikä epäonnistui (toinen monikulttuurisuuskysymys, onko epäonnistuminen Mosambikissa häpeällistä, saako siitä keskustella avoimesti?), ja mitkä olisivat loogiset seuraavat askeleet.
Loppuläksyksi pyydän opiskelijoita kirjoittamaan toisen pienen esseen siitä miten päivä meni, mitä ajatuksia se herätti ja mikä opiskelijan motivaatio on jatkaa laitteilla työskentelyä jatkossa. Pyydän palauttamaan minulle seuraavana päivänä vaikka opetusta ei ole. Saan näin aineistoa opetuskokeilun onnistumisesta sen lisäksi että opiskelija itse pääsee reflektoimaan rauhassa hektisten päivien sisältöä.
Oppimisen arviointisuunnitelma (päivitettu oppimistehtävä 3A) :
Postareffin materiaaliin nojaten en lähde mittaamaan oppimista tässä workshopissa perinteisin mittarein. Sinällään noin lyhyellä aikaa tapahtuneen workshopin perusteella opitun asian toistamista tai soveltamista ei pääse helposti muutenkaan arvioimaan. Sen sijaan tarkoitus on herättää opiskelijoita ajattelemaan workshopin aiheena olevia teknologioita omista lähtökohdistaan ja kehittää itseään sitä kautta. Eteneminen workshopissa tapahtuu maaston mukaan ja opiskelijoiden omien valmiuksien ehdoilla.
Arvioin oppimista tästä workshopista kahdella tavalla. Opiskelijoiden lähettämien omien pohdintojen perusteella sekä sen perusteella, mitä workshopissa saadaan tuotettua ja saavatko opiskelijat sen aikana ahaa-elämyksiä jotka tunnistan. Mikäli opiskelijat workshopin jälkeen tuntevat (Ymmärrys) Raspberry Pi:n mahdollisuudet ja rajoitukset, ideoivat (Soveltaminen, Analyysi) omia sovelluksiaan sekä osaavat toteuttaa (Luominen) yksinkertaisia sovelluksia sillä, pidän reissua onnistuneena.
Arviointikuution mukaan kyseessä on pääasiassa ongelmanratkaisun ja soveltamisen summatiivinen arviointi.
Arviointiin en sinällään uhraa paljon aikaresursseja sillä kyseessä ei ole mikään opintosuunnitelman mukainen opintojakso eikä siitä anneta arvosanoja eikä opintopisteitä. Opiskelijat ottavat workshopista mukaansa mitä ottavat ja osaamisen arviointi palvelee lähinnä oman onnistumiseni mittarina. Tässä kuitenkin arviointimatriisi jossa arviointi mikäli se suoritettaisiin numeroarviointina:
Lisäys 30.6.2015:
Ohjaajani pyysi minua tarkentamaan suunnitelmaani joten liitän tarkennokset vielä tähän.
kerro
miten suunnitelmassasi toteutuvat seuraavat käsitteet:
konstruktiivinen
linjakkuus,
Konstruktiivinen linjakkuus Mosambikin kokeilussa
otettiin huomioon siinä, että otin opiskelijoiden olemassa olevan
tietotaitopohjan huomioon opintojakson sisällön räätälöinnissä. Pyysin
opiskelijoita myös ideoimaan sovelluskohteita opetettaville sisällöille omassa
elinympäristössään.
kehityksellinen
arviointi,
Annoin opiskelijoille suoraa palautetta heidän
ideoimistaan sovelluskohteista ja esitin parannusehdotuksia seminaarin aikana. Seminaarin lopuksi
myös luonnollisesti kehuin opiskelijat ja loin puitteet jatkotyölle jättämällä
käytetyt laitteet laitoksen haltuun ja vannottamalla paikallista professoria
panemaan ne hyötykäyttöön.
arvioinnin
oppimista ohjaava vaikutus,
Vaikea sanoa koska en ole voinut tehdä
jälkiseurantaa tähän kokeiluun liittyen.
arvioinnin
eri ulottuvuudet (”Arviointikuutio”),
Kuten arviointisuunnitelmassa mainittiin, arvioinnissa
oli kyse ongelmanratkaisun ja soveltamisen summatiivisesta arvioinnista.
normi- ja
kriteeriperustainen arviointi.
Opiskelijan suoriutumista ei verrata toisiin
opiskelijoihin joten kyseessä ei ole normiperustainen arviointi. Kriteeriperusteinen
arviointi viittaa taas mikäli en asiaa väärin ymmärtänyt enemmän opintojakson
rooliin osana koulutusohjelman kokonaisuutta, joten sekään ei ole oikein
sovellettavissa.
Kokeilu 2: Exit slipit kurssin kertausvaiheen apuna (arviointikokeilu)
----------------------------------------------------------------------
Vaatimattomampi kokeilu mutta liittyy Suomessa pitämääni opetukseen. Parantelen omaa hajautetut järjestelmät -kurssiani, jossa olen toteuttanut kokeiluja jo viime vuonna. Aion käyttää exit slippejä muodostaakseni mielikuvan opiskelijoille epäselväksi jääneistä asioista ja räätälöidä kertausluennon sen mukaan.
Aika, paikka, kohderyhmä: 9.12, toiseksi viimeisillä kurssin luennoilla. Kuopion ja Joensuun tietojenkäsittelytieteen perusopiskelijat Hajautetut Järjestelmät -kurssilla.
Tavoite: Kartoita asiat jotka opiskelijoille on jäänyt epäselväksi kurssin sisällöstä. Painota yhteisiä heikkoja alueita kurssin kertausluennolla.
Toimintasuunnitelma: Esisuunnitellut exit slip -lomakkeet. Likert-skaalatut kurssin aihepiirit paperilla, pyydetään opiskelijoita raksimaan miten hyvin kokee sisäistäneensä aihepiirin kurssilla käsitellyn sisällön. Paperilla Kuopiossa, Moodlen kautta Joensuulaisille. Jaan paperit opiskelijoille luennon aluksi ja pyydän palauttamaan lopuksi. Motivoin heitä kertomalla että tämän avulla voin painottaa epäselväksi jääneitä asioita kertausluennolla mikä hyödyttää heitä suoraan. Kerään exit slipit luennon lopuksi. Minulla on aikaa työstää niiden pohjalta kertausluennon painotukset ainostaan sama ilta, sillä viimeinen luento on jo seuraavana aamuna. Käsittelen kertausluennolla koko kurssin aihepiirit mutta valikoin slippien perusteella tarkemman tarkastelun kertauskohteet. Tarjoan opiskelijoille lisäksi vinkkejä tenttiin lukemiseen ja itseopiskeluun niiden asioiden suhteen jotka on raportoitu huonosti ymmärretyksi. Koetan jatkoa varten virittää keskustelua että mikä ko. asioissa oli vaikeaa ja voiko asian opetusta parantaa jotenkin. Tällainen menettely parantaa uskoakseni opiskelijoiden oppimista toiston ja pienen itsereflektion kautta.
Oppimisen arviointisuunnitelma (Oppimistehtävä 3A):
Exit slip tässä käyttötarkoituksessa ei ole kurssin suorituksen arvioinnin osa, mutta pystyn käyttämään sitä opiskelijoiden loppukertausta edeltävän osaamisen hahmottamiseen, sekä kurssin opiskelijan perspektiivistä hankalimpien asioiden tunnistamiseen. Opiskelijoille se toimii itsearvioinnin välineenä ja antaa heille mahdollisuuden tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa kertauksen edellä. Opiskelijoilta edellytetään tässä vaiheessa Teorian tuntemista, valmiuksia sen soveltamiseen suunnittelussa ja jossain määrin käytännön valmiuksia ohjelmoida suunnitelmansa todeksi.
Osaamistavoitteet, Mitä arvioidaan?
- Selvitän miten opiskelijat ovat omasta mielestään sisäistäneet kurssin aihealueita
Menetelmät: Miten arvioidaan?
- Exit slip toiseksiviimeisellä luennolla jolla pyydetään likert-aseikolla kertomaan miten omasta mielestään hallitsee kurssilla käsitellyn asian tällä hetkellä. Katso exit slipin sisältö täältä. Joensuulaisilla online-versio Moodlessa.
Ympäristö: Missä arvioidaan?
- Exit slippien analysoinnin teen samana iltana muokaten seuraavan päivän luennon. Puran tulokset opiskelijoille loppuluennon aluksi.
Aika: Miten varataan aikaa arviointiin?
- Aika on kortilla. Slipin täyttö omaan tahtiin luennon aikana, analyysi samana iltana, hyväksikäyttö seuraavana iltana.
Lisäys 30.6.2015:
kerro
miten suunnitelmassasi toteutuvat seuraavat käsitteet:
konstruktiivinen
linjakkuus,
Konstruktiivinen linjakkuus toteutui opintojaksollani monin tavoin, mutta tässä exit slippien kokeilussa sitä on vaikea nähdä muutoin kuin että slippitehtävä laittoi opiskelijat reflektoimaan oppimaansa suhteessa kurssin osaamistavoitteisiin tietoisesti ennen tenttiin valmistautumista.
kehityksellinen
arviointi,
Tähän exit slipit vastaavat siinä mielessä, että purin slippien tulokset seuraavalla luennolla ja kiinnitin opiskelijoiden huomion niihin asioihin, jotka olivat yleisesti ottaen heikosti ymmärretty.
arvioinnin
oppimista ohjaava vaikutus,
Exit slippien tulosten arviointi varmasti vaikutti opiskelijoiden kurssin loppukirin opiskeluun sillä heikoiksi arvioimani osiot eivät näyttäytyneet heikkoina tentissä, vaan opiskelijat olivat skarpanneet todettuja aihepiirejä.
arvioinnin
eri ulottuvuudet (”Arviointikuutio”),
Exit slippien osalta arviointi oli 1) vertailevaa koska slippikyselyn tuloksia verrattiin ryhmän keskiarvoon, 2) Opettajan suorittamaa summatiivista arvointia joka perustui opiskelijoiden omiin itsearviointeihin omasta tieto/taitotasostaan siinä vaiheessa kurssia.
normi- ja
kriteeriperustainen arviointi.
Normiperustainen arviointi näkyy samalla tavoin exit slipeissä koska siinä omaa osaamista peilataan oman näkemyksen lisäksi siihen, miten muut ryhmässä arvioivat oman osaamisensa. Kriteerit taas näkyvät siinä että Asiat, joiden hallinnasta opiskelijoilta kysyttiin ovat kurssin osaamistavoitteita ja sidoksissa opetussuunnitelmaan.
