Smartboard-etäluento versus Adobe Connect

Tällä hetkellä etäluennoissamme käytetään kahta julkaisukeinoa. Ehdottomasti yleisin on luentosalista luentosaliin videoitava luento jonka tukena käytetään Smartboardia jonka avulla voidaan projisoida luentomateriaali suoraan toiseen luentopaikkaan. Tälle taululle voidaan myös piirtää. Luento voidaan nauhoittaa mutta liveluentoa ei voi seurata muualta kuin kytketyistä luentosaleista.

Toinen käyttämämme menetelmä on luennon jakaminen Adobe Connectin välityksellä. Tässä opettaja tai esittäjä istuu omalla koneellaan ja tietokoneen kautta jaetaan työpöytä, webbikameran kuva ja ääni liittyjille. Ohjelma on selainpohjainen ja sillä opiskelija voi liittyä luentoon kotikoneeltaan. Nauhoitus ja opiskelijoiden näytön/mikin/webbikameran jako on mahdollinen.

Olen pitänyt luentoni Smartboardluentoina, mutta järjestin yhden luentokerran Adobe Connectin välityksellä testatakseni tekniikkaa. Yksi opiskelijoistani tuli pitämään vierassession jossa hän opetti kurssilaisiani tekemään HTTP-hakuja Javalla. Sessiota varten jaettiin etukäteen materiaalia Moodlessa ja tarkoitus oli että opiskelijat pääsisivät session aikana mikroluokassa testaamaan jaettua koodia ja muuttamaan sitä. Adobe Connect otettiin käyttöön myös siksi, että mikroluokassa ei Smart-ympäristö ollut mahdollinen ja Joensuun opiskelijat piti pyrkiä osallistamaan luentoon silti.

Opiskelijat vaikuttivat pitävän Connectin tarjoamasta mahdollisuudesta liittyä opetustilanteeseen kotoa, mutta tavoitteeni tarjota edes jonkinlainen mahdollisuus esitellä ohjelmointia interaktiivisesti etänä ei toteutunut. Tekniikka olisi tarjonnut mahdollisuuden esimerkiksi Joensuulaiselle opiskelijalle jakaa työpöytänsä ja näyttää opettajalle oikuttelevaa koodi, jota opettaja sitten kommentoisi. Käytännössä kukaan ei kuitenkaan jakanut mitään. Pari tarkentavaa kysymystä etäryhmältä tuli mutta siihen se jäi. Sinällään tämä ei eroa Smartboard-luennosta mutta sen välityksellä etäryhmään on ehkä helpompi saada kontakti. Tämä johtunee siitä että Smartboard-luennolla videokamera kuvaa etäryhmää ja luennoitsija näkee heidät vaikka puheyhteys onkin verkkoviiveen takia keskustelua haittaava tekijä. Connectin kanssa opettaja näkee vain nimilistan luentoon liittyneistä eikä lainkaan kuvia. Opiskelijan on helppo jäädä passiivisena seuraamaan luentoa ja "piiloutua joukkoon". Eipä opettaja pysty varmistamaan että opiskelija tosiaan on läsnä muuten kuin pyytämällä kaikkia koneen äärellä olevia sanomaan jotain.

Molemmilla tekniikoilla on hyvät ja huonot puolensa. Tässä niistä yhteenveto:

Smartboard-luento.
+ Hyvälaatuinen video
+ Hyvät mikrofonit
+ Kaksisuuntainen interaktiivinen tussitaulu (Smartboard)
- Hankala tallentaa luentoja (pitää tilata etukäteen, ajastaa jne)
-+ Opiskelijoiden pakko olla vastaanottosalissa samassa tilassa
- Etäryhmäkontakti ei vedä millään vertoja lähiopetukselle

Adobe connect
+ Monipuoliset apuvälineet ja tekniset työkalut
+ Voi liittyä luennolle miltä tahansa koneelta
+ Chattiruutu voi rohkaista kommentoimaan helpommin
+ Opiskelijat voivat jakaa oman työpöytänsä
- Kuulijaryhmä kasvoton. Pitää tuntea väki hyvin nimeltä että sujuu
- Entistä vähemmän ihmiskontaktia opetuksessa
- Kuva ja ääni tietokoneen oman webcamin ja mikin varassa

Suunnitelmaa ja toteutusta

Päivitetäänpäs vähän tapahtumia.

Eli tavoitteena projektissani on käyttää omaa kurssiani etäluennoinnin ja verkko-opetuksen parhaiden menetelmien tunnistamiseen tietojenkäsittelytieteen opetuksessa. Liki kaikki laitoksemme kurssit järjestetään tällä hetkellä niin, että luennoija opettaa paikalla olevaa ryhmää joko Kuopiossa tai Joensuussa normaalisti, jonka lisäksi luennot lähetetään livenä toisella kampuksella sijaitsevaan luentosaliin etäryhmälle. Verkko-oppimisympäristönä käytetään pääosin Moodlea. Yleensä kurssi koostuu luennoista, harjoitussessioista ja tentistä. Opiskelijapalaute etäluennoinnin onnistumisesta on ollut pääasiassa kehnoa. Tavoitteeni on ottaa opiskelijat mukaan kehittämisprosessiin ja parannella etäluennoinnin ja etäopetuksen elementtejä "vauhdissa". Kurssin jälkeen tavoitteeni on kirjoittaa pieni opas hyvän etäluennon järjestämisestä yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Kurssi on nyt meneillään ja olen toteuttanut seuraavia toimenpiteitä:

Vierailu etäkampuksella. Kävin pitämässä yhden luennon Joensuun kampuksella joka sitten videoitiin vuorostaan Kuopioon. Tein tämän jotta pääsisin tapaamaan Joensuun opiskelijaryhmän livenä kerran kurssin aikana ja juttelemaan heidän kanssaan heidän toiveistaan kurssin suhteen. Kyselin heiltä myös heidän näkemyksiään etäluennointiin. Luento meni kutakuinkin samalla tavalla kuin normaalistikin, mutta varsinainen anti tulikin luennon jälkeen. Suurin osa Joensuun opiskelijaryhmästä jäi rupattelemaan puoleksi tunniksi luennon jälkeen ja pääsin tutustumaan heihin vähän paremmin kuin pelkän videon perusteella pystyisin. He kertoivat olevansa etäluentoihin pääosin tyytyväisiä ja olivat sitä mieltä että etäluennot ovat parin viime vuoden aikana parantuneet. Kysyin heiltä palveleeko esiintymiseni kameran edessä oppimista jne, eikä heillä ollut asiaan huomauttamista. Toiveena esitettiin että luennot olisi hyvä pystyä katsomaan mistä vain, eikä ainoastaan luentosalista, ja toisaalta olisi hyvä saada luennot nauhoitteina. Yksi opiskelija tosin huomioi, että jos luennot olisivat saatavilla nauhoitteina, hän tuskin laiskuuttaan niitä katsoisi ajallaan.

Mielipiteeni on, että mikäli luennot nauhoitetaan, kannattaisi luentosarja esittää kokonaan nauhoitettuna eikä liveluentoja olisi. Nauhoitteet kannattaisi koostaa offlinena leikaten ja multimediaa lisäten jotta materiaali olisi paras mahdollinen. Opiskelijoita voitaisiin tavata vaikka harjoitusten yhteydessä niin, että myös luennon aiheista keskusteltaisiin. Puhuttuani asiasta kollegojen kanssa ehdotettiin että yksin tehtävien harjoitusten lomaan kannattaisi nivoa paikalla tehtäviä ryhmätöitä jotta opiskelijat saataisiin keskustelemaan ja soveltamaan edellisen viikon luentojen asiaa.

Vierailuluento osoittautui hyväksi ja suositeltavaksi asiaksi. Huomasin että Joensuun opiskelijoiden kynnys ottaa osaa luentoon etäyhteyden yli madaltui tapaamisemme jälkeen ja kontakti on ollut välittömämpi ja läheisempi. Ovatpa he kyselleet minua käymään vielä toisen kerran kylässä kurssin aikana mutta siihen minulla ei valitettavasti aika riitä, koska reissu ottaa aina koko työpäivän. Ehkä ensi vuonna.

Opettajan ja opiskelijoiden vuorovaikutus Moodlessa:

Avasin kurssin Moodlesivuille keskustelualueen etäopetuksesta. Rohkaisin opiskelijoita antamaan kurssin aikana palautetta luentojen sujuvuudesta ja ehdottamaan omia parannuksiaan. Palaute on ollut toistaiseksi vähäistä mutta on sieltä tullut kehitysideoitakin. Yksi opiskelija kertoi että hänellä on vaikeuksia huomata milloin vaihdan kalvoa kun en mitenkään kalvon vaihtoa indikoi vaan saatan näpsäyttää uuden kalvon kesken lauseen koneen ohi kulkiessani. Reagoin tähän lisäämällä jokaiseen kalvonvaihtoon pienen transitioanimaation joka aiheuttaa sekunnin kestävän liikkeen ruudulla kun vanha kalvo liukuu pois uuden tieltä. Ilmeisesti konsti on helpottanut asiaa. Eräs myös huomioi, että kun heidän luokassaan kaiuttimet on järjestetty niin, että luennoijan ääni kuuluu eri suunnasta kuin missä videokuva hänestä on, on tämä jotenkin opiskelijalle hämäävää. Tästä voin olla yhteyksissä laitteistosta vastaavaan väkeen.

Esiintyminen etäluennolla:

Olen kiinnittänyt erityistä huomiota etäluennon laatuun luennoilla. Pysyttelen tietoisesti kameran kuvan keskellä ja varmistan että kamera kääntyy kohti puhujia luokassa. Jos opiskelija kommentoi luokassa kiiruhdan viemään hänelle mikrofonin tai toistan kysymyksen tai kommentin etäryhmälle ennen vastaamista. Pyrin välttämään kalvojen suuntaan elehtimistä vaan korostan smartboardin kynällä keskeiset asiat (elehtiminen ei välity etäryhmälle kunnolla). Kun huomaan että teen "virheen" esiintymisessäni kerron siitä ryhmällekin jonka yritän pitää tietoisena ajatuksesta että hyvän etäluennon pitäminen vaatii luennoijalta kovaa itsekuria. Saatan sanoa esimerkiksi että "Nyt minä unohdin toistaa tuon esitetyn kysymyksen etäryhmälle ennen vastaamista, ettehän te sitä sinne kuulleet". Tämä ei kuitenkaan saa hämätä opiskelijoita pois itse luennoitavasta aiheesta vaan pidän kommentit pikaisina ja sopivilla hetkillä. 

Kollegojen kanssa olemme keskustelleet mm. luentokalvojen värin vaikutuksesta etäluentoon. Mikäli kalvo on valkoinen, aiheuttaa kameran automaattivalotus joissain luokissa ongelmia kuvan jäädessä pimeäksi. Toisaalta mustat kalvot ovat huonoja siinä mielessä että opiskelijat printtaavat kalvoja laitoksen koneilla värillisinä, mikä tuhlaa valtavasti mustetta. Tästä syystä luovuin tänä vuonna tummataustaisista kalvoista, mutta nähtävästi kamerakaan ei ole enää oikkuillut. 

Smartboardin käyttö aiheuttaa edelleen päänvaivaa. Milloin kalibrointi heittää, milloin kalvo vaihtuu kun siihen yrittää piirtää jne. En tiedä onko vika minussa vai smartboardissa mutta olen huomannut että tekniikan kanssa tappeleminen häiritsee luentoa. Varsinkin alkuaikoina opiskelijat olivat harmissaan siitä että yhteyden pistäminen pystyyn vei joka luentojen alussa arvokasta aikaa. Tästä on onneksi päästy ja etäluennon pystyttämiseen ei mene enää kuin minuutti tai pari ennen luennon alkua.

 

Oppimateriaali: 

Sain viime vuonna palautetta että luentokalvot olisi hyvä olla saatavilla etukäteen ennen luentoja. Olen nyt jakanut luentokalvot ennen luentoa (viimeistelen ne aina luentoaamuna niin en voi jakaa koko monistetta etukäteen) Moodlessa. Osa opiskelijoita on sanonut että he seuraavat kalvoja mieluummin omalta koneeltaan kuin taululta joten tämä palvelee heitä. Osassa kalvoistani on kuitenkin osioita jossa opiskelijoiden ei pidä nähdä etukäteen (vastauksia luennoilla esitettyihin kysymyksiin yms.). Silloin en ole luentoa etukäteen jakanut. Ensi kerralla jaankin materiaalin niin, että laitan jakoon "opiskelijaversion" kalvoista jonka sivujen näkemisessä opiskelijat eivät "spoilaannu" mistään.

Olen jakanut Moodlessa runsaasti lisämateriaalia, linkkejä ja lähdekoodia jotta opiskelijoilla olisi konstruktiivisen ajatuksen mukaan tietovarantoja mihin tutustua uteliaisuutensta tyydyttämiseksi. Tämän materiaalin jäsentäminen Moodlessa on asia mihin minun täytyy vielä panostaa. Sain jo viime vuoden Yopeda-opinnoissa palautetta runsauteen hukkuvista linkkilistoista, mutta en ole asiaa vielä korjannut. Konstruktiivisesti linjakkaan oppimisen perusteella tein ensimmäisen parin viikon harjoitukset mahdollisimman paljon vanhoja tietoja aktivoiviksi. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi tehtäviä joissa piti löytää tuntemistaan järjestelmistä tai verkkopalveluista luennolla kuvattujen kaltaisia ilmiöitä ja ominaisuuksia. Tämä toimi harjoituksissa hyvin, ja opiskelijat innostuivat esittelemään heille läheisiä järjestelmiä. Toisaalta myös laiskottelua tehtävien teon suhteen esiintyi, mutta tähän taitaa syyllistyä usea vanhempikin opiskelija.

Jatkoa:

Lopullinen palaute kertoo kurssin onnistumisesta mutta viime vuodelta sain hyvää palautetta varsinkin etäluennoinnin saralta. Tämä voi olla VOA-opintojeni puolesta huonokin asia sillä eiväthän opiskelijat kerro erikseen elementeistä jotka luennolla hoituvat kunnolla. Minun täytynee lisäksi täydentää materiaalia jututtamalla opiskelijoita kurssin ulkopuolelta ja käymällä itse muiden laitoksen luennoijien etäluennoilla bongatakseni kehityskohteita.

Alkuja

Hola!

Tämä blogi on tarkoitettu Itä-Suomen Yliopiston pedagogiikkaopintojen verkko-opetuksen asiantuntija -moduulin työvälineeksi.

Tavoitteita opintojaksolle:

Opintojakso käsittelee verkko-opetusta, joka on laitoksellani hyvin ajankohtainen erityisesti etäluennoinnin osalta. Laitoksemme järjestää kaiken opetuksensa kahden kampuksen kursseina niin, että luennoitsijoiden luennot lähetetään Kuopiosta Joensuuhun ja päinvastoin. Tämä järjestely on saanut opiskelijoilta runsaasti negatiivista palautetta ja päätavoitteeni tällä opintojaksolla on pyrkiä tunnistamaan etäopetuksen ongelmakohtia ja pyrkiä parantamaan sen käytäntöjä ainakin omalta kohdaltani.